Tuija Heikkilä

Snowpaw kennelin perustaja vuonna 1984

*Palkittu 13.12.2008 Pitkäkarvaisista collieista Vuolasvirtapalkinnolla n:o 678
*Palkittu 09.12.2017 shetlanninlammaskoirista Vuolasvirtapalkinnolla n:o 1067
*SUKOKAN jäsen

Sanna Laakso

Liittyi Snowpaw kennelnimeen vuonna 2006

Tatuoija & Taiteilija Tuija Heikkilä

Tutustu osoitteessa RubyPictures Art & Tattoo

Kennelin historia

Ollessani vasta 4-vuotias vanhempani hankkivat ensimmäisen collien Niinan. Siitä lähtien tiesin, että koirat tulevat aina kuulumaan elämääni. Kasvoin ylös tämän ihastuttavan collien rinnalla ja kun sen aika jätti tuli meille seuraava collie TiiaNiina vuonna 1980. Tästä alkoi ilmiömäinen kiinostukseni kasvattajaksi. Näihin aikoihin innostuin myös tottelevaisuuskoulutuksesta, joissa aloin käydä TiiaNiinan kanssa ahkerasti. TiiaNiina tuotti myös ensimmäisen Snowpaw A-pentueen.

 Vuonna 1983 ostin ihkaoman collien Fin MVA Golden Rose Dareijan. Onnekseni tästä nartusta perustui myös Snowpaw kennelin pitkäaikainen linja aina 9:n polveen asti. Nata oli yksi Suomen menestyneimpiä näyttelykoiria ja sen luonne soveltui myös pk-puolelle, josta se sai tuloksia jäljeltä ja hausta, sekä toko puolelta.

 Vuonna1987 tein mullistavan päätöksen astuttaa Nata suurella jopa suorastaan krouvilla amerikan tuonti uros Napiers American Herolla, perustuen sen ihanaan luonteeseen. Tämä valinta teki Snowpaw linjalle tukevan pohjan, niin luonteen että terveyden suhteen. Tämän uroksen jälkeläiset vakuuttivat minut niin perusteellisesti luonteillaan, että päätin hankkia muutakin jalostusmateriaalia Amerikasta.

 Vuonna 1995 saapui mahtava ”Rocky” Fin Mva PH Barksdale Stormsong (puoliomistuksessa kennel Goldshadow, Raili Auralan kanssa). Tämän koiran kanssa kilpailin Pk-jälkeä ja Tokoa. Rocky oli SCY ry:n paras jalostusuros vuosina 2000, 2001, 2002 sekä useita sijoituksia 3-6. Sen jälkeläiset menestyivät valtavaa vauhtia ja muutama kasvattaja Suomessa perusti oman linjansa juuri tämän koiran ansiosta.

Ramon” Hawk Eires Spirit O'Barksdale saapui kaksi vuotiaana Suomeen vuonna 2002. Tämä koira mullisti lähes elämäni, tuntui että kaikki oli vain satua... lue lisää Ramonin sivulta. Scy ry:n paras jalostusuros vuosina 2005 ja 2007, sekä useita sijoituksia 2.-10.

 Vuonna 2003 saapui Sanna Laaksolle Ramonin tytär Fin Mva Black Classiel's Pretty Mona ”Carmen”, joka loi toisen narttulinjan kennel Snowpawiin. Carmenin tytär Fin Mva Snowpaw Falling Leaf ”Lilli” jatkoi linjaa tuottaen yhden kuuluisimman Snowpaw koiran Fin Mva Snowpaw American Idol ”Lucan”, joka oli mm. SCY ry:n paras uros vuonna 2014.

 Viimeisin tuonti, yhdessä Sanna Laakson kanssa vuonna 2005, on ”Willy” Fin Mva Random Acres William Light. Koira kuin unelma, mutta valitettavasti alkoi tulla pilviä matkan varrella, sillä sen jälkeläisillä (105kpl) on muutamalla epilepsia, onneksi omia kasvattejamme. Vastapainoksi on kuvattu 46 jälkeläistä, niin 45:llä on A-lonkat ja vain yhdellä näistä jostaan syystä E-lonkat , 39:llä on myös kyynärtulos 0/0. Tällaiseen lonkkastatukseen ei ole ennen pystynyt yksikään jalostusuros Suomessa. On mahtavaa , että Willyn muutama jälkeläinen saa jatkaa verilinjoja harkitusti. Willy poistettiin varmuudeksi jalostuksesta vuonna 2010, sen ollessa vasta viisi vuotias. 2010 Willy nousi SCY ry:n 4. parhaaksi jalostusurokseksi.

Kennelistämme on ollut muitakin merkittäviä jalostusuroksia, löytyvät COLLIEHISTORIA SIVUN LINKEISTÄ

 Elämäntilanteeni vuoksi jouduin luopumaan colliekasvatuksesta vuonna 2011. Sanna kuitenkin jatkaa vielä mahdollisellaa materiaalilla ja luotamme että Snowpaw linja jatkuu.

 Sheltti kasvatukseni oli jo hyvässä vauhdissa rinnalla. Kantaäiti puoli amerikkalainen Fin Mva Murmur American Lily saapui 2002. ”Skidi” loi minulle ihanan shelttilinjan, jossa mennään muutamilla linjahaaroilla eteenpäin mukavaa vauhtia. On ollut onni kasvattaa myös useita Agility valioita.

 Shelttikasvatuskaan ei alkanut ruusuisesti vuonna 1996. Ensimmäisellä jalostuskoiralla oli sydänvika, toinen ei koskaan tuottanut jalostuskelpoista jatkajaa, kolmas sai vain yhden kuolleen pennun ja neljäs ei tehnyt yhtään laadukasta narttupentua, jolla olisi voinut jatkaa. Noina aikoina meinasin jo lopettaa haaveen olla shelttikasvattaja, mutta jostain syystä luotin intuitioon ja ajattelin kokeilla vielä kerran. Onneksi sain Skidin, sillä se on ainoa narttujälkeläinen sen äidille joka tuotiin Suomeen Amerikasta vuonna 2001 ja unelmani täyttyi, siitä tuli kennelin shelttien kantaäiti.

 Vuonna 2013 sain ensimmäisen pitkäkarvaisen kääpiömäyräkoiran ”Marttan” sijoitukseen. Tämä multimenestyjä omaa jo kaksivuotiaana tittelirivistön Fi Mva SE Mva EE Mva JV-14 PMV-15 Aavistuksen Märtha-Louise. Toivon hartaasti, että Martta voisi jonain päivänä olla Snowpaw kennelin kantaäiti. Rotu on valloittava luonteeltaan ja uskonkin keskittyvän täysin rinnoin siihen kaikkine tämän rodun haasteineen.

 Snowpaw kennel on kasvattanut vuosien aikana myös muutaman Belgianpaimenkoira, groenendael pentueen sekä yllättäin vuonna 2015 sai Belgianpaimenkoira, malinois pentue sukunimekseen Snowpaw. Snowpaw kennel on menestynyt hyvin SCY ry:n kasvattajakilpailuissa keikkuen useimmiten alkupäässä . Olen myös saanut Vuolasvirtapalkinnon pitkäkarvaisista collieista ja shetlanninlammaskoirista.

Artikkeli Tuijasta Colliesanomissa 1/2009

Snowpaw kennel Facebookissa

Jaa tämä sivu